Kun muita vaihtoehtoja ei enää ole,
muut ohjaavat elämääni,
on tämä ainut asia mihin voin itse vaikuttaa.
Se on aivan kuin tapa näyttää,
että kyllä minustakin on johonkin.
Ottakaa minut todesta!
Toisaalta se on hätähuuto
- eikö minulla todellakaan ole enää muuta?
AUTTAKAA!
Nuori mies tappoi itsensä.
Miksi se meni niin tekemään.
Eikös sillä ollut lapsi ja töitäkin.
Itsekäs teko.
Ettekö te ymmärrä,
juuri lapsen takia sen teki,
halusi hänen olevan vapaa,
piti itseään taakkana.
Epäitsekkäästi ajatteli muita,
ei halunnut olevan itsestään vaivaa.
Itse teki itselleen, muita ajatellen
teki sen ainoan, mitä pystyi, osasi.
Ei hänellä ollut muita keinoja
tehdä hyvää.
Yritän hahmottaa syitä ja seurauksia,
mutten tiedä selvitymiskeinoja.
Tiedän vain monta pilleriä on purkissa ja
miten nopeasti niistä nukahdan.
Pelastava uni
ja sitten kaikki olisi ohi.
Hassua, että se on ainoa selkeä asia
tällä hetkellä,
ainoa, jonka tiedän osaavani.
Ajan autoa ja katselen tien reunoja sillä silmällä,
vastaan tulee autoja, rekkoja.
Olen väsynyt, mikään ei tunnu missään,
suljen silmäni, unohdan missä olen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti