Olin juuri saanut itseni montun pohjalta reunalle,
jossa horjuen yritin päästä eteenpäin,
iloiten siitä, että olin päässyt jaloilleni,
mutta sitten minut sysätään takaisin sinne.
Minulla ei ollut vielä voimia vastustaa,
olen pohjalla taas!
Montun pohjallakin on kuoppia,
sain huomata sen kun yrittämisestäni huolimatta
kaikki tuntuu samalta kuin alussa,
mutta täytyy muistaa, että toipuminen on poukkoilevaa,
yhtä parempaa päivää voi seurata kaksi hyvin vaikeaa.
Yksi lämmin päivä ei tarkoita, että kevät on tullut.
Se kuitenkin kertoo, että se on tulossa.
Edessä voi olla vielä takatalvi,
mutta vähitellen ja väistämättä
lämpimien päivien määrä lisääntyy.
Ennen pitkää talvi taittuu ja tulee kesä.
Mutta välillä pelkään,
että kun on ollut monta hyvää päivää
niin kohta tulee paha päivä,
niinpä en aina jaksa iloita hyvistä hetkistä,
kun ne kuitenkin kohta loppuvat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti